Control Top mukana Heinäsirkka goes classic levyllä

Heinäsirkan levyllä soittavat CT:n soittajat

kitarassa Luumu Kaikkonen.

Tässä maistiainen :Dont make me over

Heiniksen kotisivut löytyvät täältä:

http://www.heinasirkka.com

 
Heinäsirkka onkin ahkera muurahainen
 

Pitkän linjan naisrokkari ei ole tyytynyt laulamiseen

Ikuinen kapinallinen Heinäsirkka, siviilinimeltään Anne Taskinen, tekee radio- ja TV-ohjelmia, säveltää ja sanoittaa, laulaa ja toimii promoottorina monenlaisissa tapahtumissa.

Taskisen Annessa heräsi naisasianainen jo 6-vuotiaana hänen kieltäydyttyään passaamasta tervettä miestä.
- Enolla oli vaimo yläkerrassa ja äiti alakerrassa ja se sanoi mulle, että tuoppas kuppi, kertoo Heinäsirkka.
Teini-ikäisenä Anne osti täyspitkän oranssin takin, kun muut yrittivät sulautua joukkoon. Kirkossa laulanutta Annea ryhdyttiin kutsumaan koulussa Heinäsirkaksi, kun hän 12-vuotiaana otti isoisoisänsä viulun ja meni Käpylän musiikkiopistoon.
- Sain käyttökelpoisen klassisen pohjan, pimputin myös pianoa, mutta lähinnä minulla oli klassisen laulajan ura työn alla, opettajina muun muassa Heino Ainsaar, Mirjam Saarinen ja Ture Ara.
Heinäsirkka kyllästyi jossain vaiheessa flyygelin mutkassa seisomiseen ja vanhojen laulujen laulamiseen.
- Mä olin muutenkin jo mustassa nahkarotsissa , hakemassa linjaani.
Kesällä 1976 Heinis ja ystävänsä Leppis matkustivat Saarijärven juhannusjuhlille ja mutkikkaiden vaiheiden jälkeen päätyivät Sleepy Sleepersien keikkabussiin. Heinäsirkka houkuteltiin laulamaan.
- Mä lauloin Hairista Frank Millsin, ajattelin että ei ne klassista ymmärrä kuitenkaan. Sitten ne vaati että mun on liityttävä bändiin.
Sleepy Sleepersin matkassa Heinäsirkka sai ensituntuman naismuusikon asemaan miehisessä rock-maailmassa. Laulaja ei halunnut jäädä silloin vielä aloittelevan bändin koristeeksi, vaan suunnitteli soolouraa. Taskinen ei lepäillyt laakereillaan, vaan kävi iltalukiota, työskenteli päivisin Hankenin kahvilassa ja kävi viikonloppuisin keikoilla. Säästämäänsä rahaa hän sijoitti kunnollisen demonauhan tekemiseen, ja palkkasi huippusoittajat taustalleen.
- EMI:ssä demoni teki vaikutuksen ja sain ensimmäisen levytyssopimukseni.
Soololevyn myötä Heinäsirkka, joka ei ollut halunnut taiteilijanimekseen "mitään eijaleenahelenaa" nousi julkkikseksi ja silmätikuksi monelle. Vuonna 1980 tehty toinen soolosinkku nousi listoille ja "akkain lehdet" alkoivat kiinnostua kummajaisen vaatekaapin sisällöstä.

Poikkitaiteellinen kokki ja organisaattori

Samalla laulaja puuhasi jo muita asioita.
- Valmistuin ylioppilaaksi, kävin talouskoulun 1983 ja kokkikoulun 1985, eli halusin myös hankkia turvallisemman ammatin. Heinäsirkka valmistui kokiksi ja työskenteli muun muassa Asemaravintolassa, Merihotellissa ja Klaus Kurjessa, missä julkkiskokki testattiin ja tunnolliseksi havaittiin. Hellekesänä kuumien keittolevyjen paahteessa Taskinen kuitenkin totesi, että homma ei ole häntä varten.
- Sitten olin mukana ideoimassa ja tekemässä Vanhalle ylioppilastalolle poikkitaiteellista Nice Night-iltaa, jossa olivat mukana kirjailijat Anja Kauranen, Arja Tiainen ja Annika Idström, Jazz Point-tanssiryhmä, viisi naisvokalistia ja bändi.
Ilta oli menestys, se uusittiin ja kierrätettiin sitä lopulta ympäri Suomea.
Heinäsirkalta tilattiin ohjelmaa Helsingin Juhlaviikoille ja siitä alkoi yhteistyö silloisen rokkarin, nykyisen suuren TV-tuotantoyhtiön omistajan Liisa Akimofin kanssa.
Taiteilijoiden rauhanjärjestö Pandin varapuheenjohtajana vuonna 1984 Heinäsirkka järjesti Olli Pellikan ja Tuula Linsiön kanssa Kulttuuritalolle Elämän värit-konsertin jossa esiintyivät Jorma Uotinen ja Avanti!.
Suomen ensimmäiseksi naispuoliseksi rock-levytuottajaksi Heinäsirkka ryhtyi 80-luvun puolivälissä tuotettuaan kaksi pitkää soololevyään, joissa oli paljon omaa tuotantoa, sävellyksiä ja sanoituksia.

Toimittajasta elokuviin ja teatterilavalle

Lukuisten rock-konserttien ja poikkitaiteellisten produktioiden lisäksi Heinäsirkka toimitti Iltalehden rock-osastoa Mikko Montosen ja Joose Berglundin kanssa, kunnes häntä pyydettiin radioon tuuraamaan.
- Mä kauhistuin, koska on ihan eri asia kirjoittaa kuin puhua, puoli tuntiakin on yllättävän pitkä aika täyttää.
Jake Nyman keksi Heinäsirkan ohjelmalle nimen Kummitäti tarjoaa kovaa teetä. Radiopomo Pentti Kemppainen piti ohjelmista ja tarjosi kesätyötä aamuohjelman vetäjänä kerran viikossa.
- Suora ohjelma tuli ulos klo 7- 9 ja mulla oli vapaat kädet täyttää se. Sen nimeksi keksin Kissanainen sähisee ja kehrää.
Valtakunnallisen aamuohjelman vetäjänä Heinäsirkka herätti huomiota poliitikoille räksyttävänä sekä poppia ja kauniita 60-luvun iskelmiä soittavana sitoutumattomana vasemmistolaisena.
Sina Kujansuu halusi Heinäsirkan naispäärooliin MTV3:lle ohjaamaansa Pentti Haanpään novellidramatisointiin Äideistä parhain. Sen lisäksi uhkeaa kapinallista nähtiin muun muassa Aki Kaurismäen Calamari Unionissa ja parissa lyhytelokuvassa. Ranskalais-sveitsiläinen Gilles Charmant ohjasi elokuvan Iron Horsemen, jossa Heinäsirkan lisäksi näyttelivät muun muassa Kari Väänänen ja Matti Pellonpää.
- Sitten mulle soitti Espanjasta Keijo Räikkönen, joka kertoi tehneensä musikaalin. Sanoin, että kiva sulle, mutta sitten se sanoi että se on kirjoittanut sen mulle.
Heinäsirkka suoritti teatterilavalla debytointinsa musikaalin pääroolissa Tampereen Teatterikesässä v. 1989, sai hyvät arvostelut ja oli hukkua ruusuihin.

Naisrokin tekijä ja dokumentoija

Naisrock edellytti vielä 80-luvun Suomessa tekijöiltään ylimääräistä paksunahkaisuutta, selkärankaa ja oma-aloitteisuutta. Muskan luopuminen maan ykkösnaisrokkarin urasta masensi Heinäsirkkaa, mutta samalla hän ymmärsi syyt.
- Muska kertoi minkälaista se oli ollut. Järkkäritkin kyttäs oksanreiästä kun se vaihto vaatteita, sitä pidettiin muutenkin silloin aivan ufona.
Heinäsirkka on käynyt alustamassa Naisasialiitto Unionissa naiskuvasta suomalaisissa iskelmäteksteissä, Koulutusstudio Alexiksessa ja Mediakylpylässä nuorille toimittajan aluille musiikkijournalismista ja musiikkibusineksen koukeroista.
Toimittajaystävänsä Arja Ahon kanssa Heinäsirkka alkoi ideoida TV-dokumenttia ja konserttia suomalaisen naisrokin historiasta. Ohjelmasarja Rockin Korkeat Korot on esitetty Neloskanavalla ja konserttisarja toteutui vuonna 2000.
Heinäsirkalla ja Arja Aholla on WSOY:n kanssa allekirjoitettuna sopimus kattavasta 400-500-sivuisesta Rockin korkeat korot -naisrockhistoriikista. Kirja toteutuu keväällä 2003 ja lisää Rockin korkeat korot -konserttejakin on luvassa.
Kovan rock-kimulin rooliaan pehmeämpi Heinäsirkka rakastaa kahta "isoa kolliaan", eli miesystäväänsä ja suurikokoista kissaansa ja tekee ohjelmia (Yöradio, Verkko soi, Tunnelmassa ja Iltatähti) YLEn Radio Suomen musiikkitoimitukselle. Edellinen albumi Valon lapsi ilmestyi vuonna 2000. Kokoelma-CD Sumua ja Säihkettä valmistuu tammikuussa 2002. Se sisältää 20 biisiä vuodesta 1980 vuoteen 2000.

Unionimedia/ Tiina Pelkonen

Heinäsirkka on paitsi valmistunut kokiksi, myös julkaissut useita soololevyjä, säveltänyt, sanoittanut sekä järjestänyt konsertteja ja poikkitaiteellisia tapahtumia. Nykyisin Heinäsirkka työskentelee radiotoimittajana ja järjestää Rockin Korkeat Korot-konsertteja, jotka liittyvät hänen tuottamaansa TV dokumenttisarjaan.

Teini-ikäisestä lähtien Anne Taskinen eli Heinäsirkka on halunnut erottautua pukeutumisellaan. Hän on ylpeä naisen olemuksestaan, on uskollinen 50-luvun meikkityylilleen, suunnittelee vaatteensa ja ompeluttaa näyttävimmät niistä Kultajukka-ohjelman puvustajalla.